Arctic Monkeys - AM // Little Mix - Salute // Rudimental - Home
London Grammar - If You Wait // The 1975 - The 1975 // Bastille - Bad Blood
One Direction - Midnight Memories // Paramore - Paramore // Union J - Union J
AM (6.9., Domino)
Arctic Monkeys oli mulle uus tuttavuus tänä vuonna - totta kai oon nimen kuullu siellä täällä vuosikausien ajan, mut joskus alkuvuodesta aloin näkee esim. Instagramissa hehkustusta Do I Wanna Know? - biisistä ja kiinnostuin. Olin kuullu ja tykästyny R U Mine jo aiemmin, mut en tiennyt että sekin tulis tälle levylle. Toivon että maailma antaa mulle mahdollisuuden nähä AM livenä. Tässä levyllä on 12 biisiä, joista neljä ekaa ja neljä vikaa on loistavia, jättäen väliinsä neljän vähän täytebiisin kohdan. Arctic Monkeysin cover Draken Hold on we're going home -biisistä on yks paras juttu mitä oon kuullu. Tavoite elämässä: olla niinku Arabella samaa nimeä kantavassa biisissä, ja että joku laulaa mulle I Wanna Be Yours serenadinomaisesti.
Salute (8.11., Syco/Columbia)
Luonnollisesti olin Little Mix -fani jo ajat sitten, mutta tän levyn myötä LM nousi mun lempibändien listalle lopullisesti. Tytöt on kehittyny laulajina ihan uskomattoman paljon, ja tykkään siitä, miten paljon harmonioita tällä levyllä on. Muun muassa Salute ja Stand down on parhaita Little Mix -kappaleita koskaan, ja samalla ne on niin voimaa antavia female/feminist anthems että oon niin ilonen !!!! Toivon että Salutesta tulee video jossa tytöt marssii jossain armeijatyyppisissä vaatteissa ja kaikki naiset maailmasta liittyy niiden marssiin. Ladies all across the world listen up we're looking for recruits !!! Heikompia biisejä on muutama, tai lähinnä tylsempiä. On myös suurta kontrastia esim. biisien Boy ja These four walls sanomassa. Boy on myös upee a capella. heart eyes emoji Little Mixille !
Home (29.4., Asylum Records/Atlantic/Black Butter)
Kiitos aktiivisen Englannin radion kuuntelun kuulin Rudimentalista huomattavasti ennenku suomalaiset havaitsi että Not Giving In kuulostaa semisti nakkiveneeltä. Tällä levyllä ei oo yhtäkään huonoa biisiä (joskin skippaan kyseisen Not giving in), ja artistit jotka Rudimental on saanu feattaamaan, on loistavia. Esimerkiksi John Newmanin äänestä tykkään paljon ja onkin pitäny kuunnella myös herran omaa levyä. Lempibiisejä on avaus- ja nimiraita Home ja Angel Hazen feattaama Hell could freeze.
If You Wait (9.9., Metal & Dust)
Oli joku kaunis talvinen iltapäivä ja istuin bussissa ku Greg James soitti ekan kerran Wasting my young years Radio 1:llä. Se oli menoa sitte samantien, oon niin kiitollinen ihanalle Gregille tästä bändistä ! Sit LG oli vähän aikaa hiljaa ja keväällä tuli seuraavat sinkut ja mä vakuutuin entistä enemmän. Tiiän että laulaja Hannah Reidin ääni jakaa mielipiteitä, mä oon sillä tykkäävällä puolella. Wasting my young years kertoo mun elämästä ja tuun siitä iloseks ja surulliseksi samaan aikaan. Hannahin ääni on myös tasan samanlainen livenä, mikä on erittäin vakuuttavaa. Voisin oikeesti nimetä kaikki biisit mun lemppareiks, mutta esim just WMYY, Strong ja Hey Now. Kuunnelkaa.
The 1975 (2.9., Dirty Hit/Polydor)
Kuulun siihen ärsyttävään koulukuntaan jota ärsyttää ne The 1975 -fanit, jotka hyppäs kelkkaan sen jälkeen kun Harry Styles tweettas niistä. Oon myös ekstraärsyttävä, koska kerron myös kaikille kuinka muistan miten Nick Grimshaw soitti ekaa kertaa Chocolatea joskus reilu vuos sitten ja miten livetweetattiin sitä Twitter-tyttöjen kaa ja se oli parasta. Toivon että pääsen Ruisrockiin tsekkaamaan pojat kun kesällä kerran tänne asti tulevat ! Tykkään laulaja Mattyn lauluäänestä ja -tyylistä ja biisien taustoista, joista löytyy kilinää ja kolinaa joka lähtöön. Ei vitsi oli mun lempiasia ikinä ku the 1975 coveroi What makes you beautifulin !!!! Se on paras cover. Yks niistä. Musta on hyvä ominaisuus, jos parhaita biisejä on vaikee valita, koska moni ei ehkä toimis yksinään, mutta toimii saumattomasti kokonaisuudessa. Sanotaan silti Girls ja Menswear.
Bad Blood (4.3., Virgin/EMI/Universal)
Vähän isompien levy-yhtiöiden tuotokseen sitten. Nick Grimshaw ja Radio1 on syynä myös tutustumiseeni Bastilleen. Pompeii oli musta loistava, mutta Bad Blood oli se miks lopullisesti kiinnostuin. Tykkään Dan Smithin laulutavasta (ja naamasta….) paljon ja lyriikoista. Ja siitä, että Danin aksentti tulee niin vahvasti läpi. Levyä on kritisoitu siitä, että parhaat bisiit on jätetty pois… Mä en ollu kuunnellu mitään ep:tä ennen ku kuulin radiosta, joten en oikee osaa ottaa kantaa, koska mulle tää toimii kokonaisuutena tällasena. Lempibiisejä Bad Blood, Overjoyed ja Laura Palmer.
Midnight Memories (25.11., Syco/Columbia)
Kun ekaks twin top 8 levyt, ei tää ollu sillä listalla. Syy on yksinkertasesti se, että eka puoli tästä levystä on loistava, toinen lähes pelkästään filleribiisejä. Raja menee 9. biisin jälkeen (poislukien eka biisi Best Song Ever, joka ei nimestään huolimatta oo paras biisi ikinä). Joo, poikien vocal abilities on entisestään parantunu, joo tää on huolellisemmin tehtyä ja joo, pojat on osallistunu biisien kirjottamiseen enemmän. Tiedän myös että pojilla on älytön sopimus, joka edellyttää niiltä yhtä levyä vuodessa, mutta toivoisin silti, että tän julkasua ois lykätty vuodella, ja julkastu hyvä levy, jossa ei juuri fillereitä ole. Ikäväkseni huomasin myös, että useemman ku yhden bisiin lyriikat on melko problemaattisia. Lähinnä kuuntelenkin yheksää ekaa biisiä, ja Diana on mahdollisesti paras 1D-kappale koskaan. You and I on myös loistava, oon kyllä innoissani kuulemaan näitä livenä. Oon ihan tyytyväinen, että osaan olla puolueeton ja kritisoida myös asioita, joita rakastan. Se on yhtä tärkee taito ku osata kritisoida "vihaamiaan" asioita - juttu, jonka aika moni erityisesti fani usein unohtaa, ja sekottaa kritiikin "vihaan."
Paramore (5.4., Fueled By Ramen/Warner)
Eka levy kolmejäseniseltä Paramorelta. Tätä edelsi muutama sinkku vuosien varrella, jotka vaikutti lupaavalta, tosin edellinen pitkäsoitto brand new eyes ei edelleenkään oo musta erityisen hyvä Paramore-levy. Epäilykset haihtu tasan siinä vaiheessa ku kuulin ekan kerran sinkun Now (kiitos vaihteeksi Nick Grimshawlle). Soundi oli erilainen, mut ei liian. Hayleyn omaleimaset lyriikat on edelleen siellä, joskin suurin osa siitä vihaisesta Paramoresta, johon RIOT!:lla rakastuin, on poissa. Ymmärtäähän sen jos elämässä menee hyvin, ni on ehkä hankalampaa kirjottaa vihasia tekstejä. Tässä on muutama vähän täytebiisi, esim. Daydreaming, Last Hope ja Proof. Jotka myös on rakkauslauluja, jotka on epätyypillistä Paramorea. Parhaimmistoa on Fast in my car, Grow up, Part II ja Anklebiters. Erityisen ilonen oon Part II:sta, joka on nimensä mukaisesti jatkoa RIOT!n Let the flames begin -biisille, joka sattumalta on mun lempibiisi Paramorelta, jos yks pitäis valita. Tää ei oo RIOT!:n tasonen levy (tiedän että erittäin moni on tästä eri mieltä), mutta musiikillisesti suoranainen mestariteos, jonka uskon vielä kasvavan mulle lisää.
Union J (28.10., RCA/Syco)
Olin niin ilonen ku toi levy tuli koska en muistanu et olin tilannu nimmaroidun version ! Suurin ongelma tällä sinänsä hyvällä poplevyllä on pituus. Levyllä on 9 originaalibiisiä (joista kaks oli jo julkastu sinkkuna) ja yks cover sekä bonusversiolla yks originaali. Mun mielestä 10 biisiä on liian lyhyt (joskin Paramoren 17 on liikaa), ja nimitänkin tätä ilkeästi "extended ep." Pojat on ite sanou että toivovat julkasevansa vuonna 2014 "paremman albumin" ja ihan suoraan sanottuna sen ei luulis olevan vaikeaa. Union J ei oo kokonaisuus, se on rypäs hyviä yksittäisiä kappaleita. Biisit sopii poikien äänille ihan hyvin, mut koska erityisesti Jaymi on yks parhaita laulajia joita tiedän, ja muutkin hyviä, vois vähä haastavampiakin biisuja olla. Amaze me on ainoa kunnon powerballadi (ja sitäkin parempi), sellasia kaipaan ens levylle enemmänkin. Mun lemppareita on kaikki paitsi Demi Lovato cover Skyscraper ja Head in the clouds. Ehkä eniten Amaze me ja Where are you now, jotka on poikien lempibiisit esittää livenä, btw. Ootan erittäin innolla tänä vuonna julkastavaa tokaa levyä, ja uskon sen pääsevän myös top 9 (tai vastaava) listalle vuonna 2014 :)
Muita hyviä levyjä oli mm. Hurtsin Exile ja Jessie J:n Alive. Exile on vähän tasapaksu ja Alivella muutama loistokappale mutta ei kokonaisuutena maailman ihmeellisin.
Harryn paras tatska jonka se meni peittämään rumalla isolla ankkuritatskalla. RIP.
Mulla menee vähän paremmin nyt. Oon saattanu keksiä syyn monille viime aikasille terveysongelmilleni, ja koska en oo vielä juossu tarpeeks lääkäreillä ja täytelly tarpeeks Kelan ja vakuutuksen lappuja, alan nyt selvittämään tätä. Parempaa alkanutta viikkoa kuin viime viikko kaikille !
xxxmeri
Kiva kun sultakin tuli tällanen postaus! Uutta musiikkia etsivänä voisin kuunnella pikkuhiljaa näitä kaikkia levyjä, näkee sit tuleeko huippulöytöjä.
VastaaPoistaParamorelta meillä on näemmä lempparibiisit, paitsi mulla tohon listaan kuuluu vielä Daydreaming ja Ain't it fun. Itellä ehkä ne kaks parhainta on Daydreaming ja Part2 (en muuten tienny et jatkoa Let the flames beginille, mistä sait tän faktan tietää?:D) Siihen omaan postaukseen olisin halunnut lisätä Paramoren kohdalle musiikiksi vielä just Grow upin ja Anklebitersin. Oli vaikea valinta mitkä biisit laitan. 8D
Last Hope on ehkä ainut joka ei meinaa iskee sitten yhtään. Ärsyttävä biisi. Jossain vaiheessa ärsytti myös Crazy girls. Tolla levyllä on tosiaa se 17 biisiä joka on liikaa ja muutaman vois kyllä napsasta pois. Ne Interludetki on vähän turhia mut ihan kivoja. :)
Osaat muuten hyvin kirjoittaa musiikista. Musta tuntuu aina et sanat ja termit on ihan hukassa enkä oikein kunnolla tiedä mitä sanoa mut toivottavasti munkin postauksesta sai pointin selville!
vittu että oot kyllä ärsyttävä olevinaan-musiikki-hipsteri.
VastaaPoistamäkin voisin toki sanoo, että mua ärsyttää ne 1D-fanit, jotka ei oo ollu poikien matkassa siitä asti, kun ne oli The X Factoryssa, tai kuunnellu BBC:tä ennen kys. bändiä tai Nickiä yms. mutta ei ärsytä, koska en ymmärrä miks sen pitäis ärsyttää? onko sulla siihen joku syy, että se ärsyttää? mitä se sua vaivaa jos joku sattuu löytämään harryn avulla hyvän bändin VASTA sen jälkeen kun kaikki ah-niin-indiet on löytäny sen jo omillaan ennen sitä? hu0h
P.S. Diana on ton levyn huonoin kappale
P.P.S. Ja tää ei nyt oo mitään dissausta siksi, että a) kuuntelet 1D:tä, Union J:tä jne. tai b) olisin itse joku hullu 1D-fani since 1999. Niillä on ihan hyviä biisejä, ja vaikka oon ollut kartalla niistä jo alkuajoista, en pitänyt esim. niiden ensimmäistä albumia minään.
Pakko kyllä sanoa että veit sanat suustani... :)
Poistakylläpä anonyymit on lyöny taas hynttyyt yhteen. :) veikkaan ettei kummallakaan olis ollu mitään sanottavaa jos teillä ois nimimerkit!
Poistahyviä valintoja babe!! ja ihanaa että jaat nykyisin mun kanssa ton tavotteen nähdä AM livenä... meijän pitää sit pakata laukut ja lähtee tsekkailee joskus jos niitä ei suomeen näy :-D
VastaaPoistaOlivia, joo ain't it fun on kiva kans :) ja siis ihan lyriikoista päättelin jotka on lähes samat ku let the flames beginissä - en mä ainakaa oo kuullu et ne ois ite näin sanonu mutta ihan yleinen spekulaatio on ! ja jep 17 on vähän liikaa, ehkä ollu liikaa ideoita joita ei oo ehditty jalostaa ihan loppuun asti. ja kiitos paljon :)
VastaaPoistaanonyymi 1, enpä tiedä kutsuisinko itteäni hipsteriksi kun tosiaan lempibändejä on mm. 1d ja paramore, ei vissiin ihan "hipstereimmästä" päästä :) en ihan ymmärrä kommenttisi pointtia, ei mulla oo ehkä erityistä syytä ärsytykseeni (ja todellakin sanoin itekin tuolla että olen ärsyttävä, tiedän siis mainiosti itekin :D), en tiedä osaako moni muukaan sitä selittää. erityisesti tykkäsin tosta "ps diana on huonoin kappale" - miten haluaisit, että reagoin siihen ? tulisiko mun suuttua ? sanoa että oot väärässä ? ja jos, miksi ihmeessä mä niin tekisin ? se on mun mielipide, sun mielipide saa olla se että se on huono. mulle on todella ok myös ettet pidä ekaa albumia minään.
anonyymi 2, onnittelut molemmille, että löysitte toisenne - harmi, ettette voi vaihtaa ajatuksia musta enempää, koska molemmat olette niin rohkeita, että kommentoitte anonyymina, vau !
henni, jepa jee laukkujen pakkaukseen vaan - en usko että ihan heti on suomeen tulossa ! mutta eipä sitä tiiä kun kerran the 1975 tulee myös :)
Sitä minä en ymmärrä että miksi aina kaikkien persettä kutittaa se jos joku kommentoi anonyyminä vähän jotain negatiivista. Jos tässä nyt vaikka hurjana kehuisin sua näin anonyyminä niin en usko että alkaisit syyttämään mua rohkeuden puutteesta kun en nimeäni tähän pistänyt? Eli, miksi positiivisia asioita saa sanoa anona mutta negatiivisiä ei? Sitä paitsi jos tänne nimen kera haluaa kommentoida niin sen nimenkin voi feikata... Eikä tarvitse vastata tähän ellet välttämättä tahdo, halusin vain vähän purkaa ajatuksiani.
VastaaPoistaKuinka usein luet blogeissa negatiivisii kommentteja nimimerkillä kommentoineilta? Kyllä negatiivisia asioita saa sanoa mutta se tyyli millä yleensä anot haukkuu on naurettava. Esim toi eka ano kommentti on ihan turha, haluu vaan tahallaan aiheuttaa mielipahaa. Eriasia on jos kertoo oman mielipiteensä muttei sitä tartte silti hyökätä ketään vastaa tollee. Jos ärsyttää tollaset nii miks niitä pitää huudella täällä eikä pitää omana tietonaan. Turhaan vaa luo negatiivista ilmapiiriä ja harmia kaikille.
PoistaTää oli kiva postaus Meri :)
Kyllä niitä negatiivisia asioita nimimerkilläkin kommentoijia näkyy aika paljonkin. Mulla ois tähän asiaan vielä paljon sanottavaa mutta en viitsi alkaa riitelemään. :)
PoistaVarmasti näkyykin. Näissä jutuissa vaan on aika paljon sitä että asiat voidaan sanoa monella tavalla, harmillisen usein vaan blogeissa näkyy todella hyökkääviä kommentteja eikä rakentavaa palautetta. Tuntuu kuin ihmiset haluaisi tahallaan aiheuttaa pahaa mieltä eikä keskustella asiasta asiallisesti.
PoistaPakko sanoa että ei minusta kyllä anonyymi ykkönen mitenkään epäasiallisesti tai hyökkäävästi mielipidettään kertonut. Sanoi vain kuinka hänen mielestään Meri on ärsyttävä ja vielä perusteli mielipiteensä.
PoistaPakko sanoo et kyllä mä arvostan niitä positiivisiakin kommentteja enemmän nimimerkillisiltä henkilöiltä! Ja itse voi miettiä omalle kohdalleen sen, että jos bloggaa ja anonyymit tulee suoraan haukkumaan ynnä muuta, että miltä se itsestä tuntuisi. Bloggaaja ei voi ikinä miellyttää ketään ja kyllä se vituttais varmaan teitäkin anonyymejä kun joku tulee nimettömänä huuteleen teidän blogeihin. :D
PoistaJa mun mielestä nettiin ei pidä ikinä laittaa yhtään mitään mitä ei omana itsenään voisi sanoa. Et kannattais varmaan miettiä eka, voisko sanoa asian ihan omalla nimellään, omana itsenään. Jos tuntuu ettei kehtaa, niin ei sitä sillon tarvi anonakaan sanoa. Harmi ettei moni tajua tätä ja anonyymit ei osaa laittaa itseään bloggaajan asemaan. Meitsi veikkaa ettei anonyymi ykkönen olis kehdannut tulla perustelemaan tänne miksi Meri on hänen mielestään ärsyttävä, jos täällä kaikki oltais omilla nimillä.
Mä en tiedä, miks anonyymi1 halus tulla kertomaan että mä oon ärsyttävä. Mitä hyvää hän saa siitä itselleen ? Ei mitään. Miten sen tulis vaikuttaa mun toimintaan ? Ei mitenkään. Vanhat viisaudet siitä miten "if you dislike something, ignore it" ja "jos ei oo mitään kivaa sanottavaa, älä sano ollenkaan" on musta ihan ok ohjenuoria elämään.
VastaaPoistaJoo nuo on kyllä hyvät! Ei tollasilla kommenteilla oikeen tunnu olevan minkäänlaista tarkotusta kuin olla provosoivia...
Poista