Kirjotin äsken pitkän ja pohdiskelevan postauksen.... ja se poistu <3333333>
Oltiin tänää serkun ja tädin kaa lentokentällä vastassa toista serkkua, joka tuli Ranskasta kielimatkalta. Kun tyttö löyty, itkusena kavereiden hyvästelyn jälkeen, aattelin, että vitsi oon onnellinen Venlan puolesta. Sillä oli oikeesti ollu jossain niin kivaa, että itkettää, kun sieltä joutuu pois. Kun kuuntelin nopeeta alkukatsausta, mietin samalla, että mikä mun viime kesän reissussa meni vikaan ? En mä itkeny, ku erosin niistä ihmisistä, en oo pitäny yhteyttä Hennin lisäks (ylläri) keneenkään, paitsi yhteen ruotsalaiseen, jota en oo edes nähny. Yksiin tyttöihin pidettii H:n kaa yhteyttä, mut tuli tyhmä riita ja siihen se jäi. Ehkä meitä ei tarkotettu pitkäaikaiskavereiks. Harmi sinänsä. Itkin vaan, ku pääsin kotiin ja näin mun vanhemmat, kaiken vihreen ja Hetan.
Mä lähin reissuun ihan väärällä asenteella, "en osaa ranskaa ja kolme viikkoa on hirveen pitkä aika." Se oli Virhe, isolla V:llä. Okei, mulla oli huono tuuri perheiden kaa, saatiin eka tietää kolme päivää ennen lähtöä, ja se vaihtui Ranskassa, ja paikan päällä vielä kahdesti, ja se, johon jäätiin... No, kertooko mitään, että asunnossa asui sen 3 viikkoa yhdeksän ihmistä yhden vessan ja yhden suihkun varassa ? Lisäksi pakastekalapuikot, valkonen patonki ja palanut kinkkupizza ei vakuuttanu ranskalaisten ns. ruuanlaittokulttuurista. (Nimim. itse en edes syö kinkkua/possua.) Mutta silti, harmittaa nyt jälkikäteen. Oisin voinu (ja halunnu, ihan oikeesti) saada matkasta irti muutakin kun paremman kielitaidon ja palaneet hiukset. Onko se kielitaito ihan oikeesti se pointti. Ei musta, vaan kokemukset, ja se, että on kivaa. Harmi, että meni pieleen mun kohalta. Koen, että pilasin enemmän tai vähemmän Hennin matkan, joka odotti sitä innoissaan, ja jolla on astetta (tai ehkä sataa astetta) enemmän seikkailutahtoa kun mulla. Mutta en sitä jaksa miettiä enää. Mun reissu meni miten meni, harmittaa ehkä, mutta kuitenki, aika kultaa muistot, ja nyt mulla on toisinaan ikävä Ville d'Antibes-Juan-Les-Pinsiä, Plas dö göliä, mantelisuklaavadelma-croissantteja, merta, aurinkoa, jugurttijäätelöä ja ruotsalaisia. Joskus ikävöin myös vessaa, joka ei vedä, joka-aamuisia mikroteitä, liian ahdasta parveketta, host-äitiä, joka ei muista, kumpi on Henni ja kumpi mä, G:tä, joka oli hieman ihastunut Henniin, armotonta kuumuutta, liian pitkiä kävelyjä, ikävää, pahaa oloa ja itkemistä. (Noh, viimeisiä harvemmin.)
En osaa kertoa tarkemmin pohdintani pointtia. Mutta tässä vielä muutama kuva reissusta, Jouissez-vous ! (en tiedä miksi eka kuvateksti on alleviivattu, kiva Blogger taas<3)
Panic! At the Disco, matkalla siis johoki diskoon.... Fredrik, Kristina, Elin, mä ja Martin.
Eka yhteinen mäkkikuva ! Tässä vaiheessa tunnettu 16 vuotta, eikä ikin oltu yhes mäkissä... Nizzan mäkki korjas asian. Huom. haaveellinen mies taustalla.
Juhannus :---) Hullu ghetto-ranta tää.
Lähirantamme..... Matkaa ehkä 5km ja se käveltii joka päivä about kuus kertaa.
Kattoo futiksen EM-lopputurnausta ! Tarjoilija otti.
STS 2008, etsi mut ;---) !
Place de Gaulle, tuolla hengattii mm. joka päivä ja lounaspaikka !
Next generation-Cannes-tähdet !
Paragliding, tässä kyllä enemmä näyttää joltain oceanglidingiltä.... Käytiin kyllä 60m
korkeudessa ja nähtiin Tom Cruisen kesäasunto, taino kartano !
PS: tää oli sadas postaus ! kool.
Jonotettii jotai kaheksan tuntia ja oltiin tokassa rivissä, jee. Nea tuli moikkaan meitä jonossa ja istu Lotan jugurtin päälle :---_D Oltii just mietitty oisko ihanaa istua jugurtin päälle. Oli vissii ! =)) Oli ihana ku tuol keikal oli nii paljo kauniita ihmisiä. Oisin voinu jäähä kattoo vaa niitä sinne ! Varsinki niitä, jotka näytti onnellisilta. 
JA ostin kans britneyn circus-levyn. Harmitti, etten päässy sinne keikalle, mutta tänää ostin huutonetistä 
