Haluisin kirjottaa tähän jotain siitä kaikesta, mitä tää bändi merkitsee mulle, mut en yksinkertasesti osaa saada mun ajatuksia tähän. Se, että rakastaa jotain bändiä, kuulostaa hirveen kliseiseltä, mutta totta se silti on, että rakastan P!atdia. Oon sanonu siitä asti, ku kuulin Feverin ekaa kertaa vuonna 2007, että se on yks parhaista levyistä ikinä tehty, ja oon edelleen samaa mieltä. Nyt soi Vices & Virtues neljättä kertaa putkeen, se kertoo varmaan tarpeeks siitä, miten hyvä se on. En haluu analysoida muuten ku kertomalla, miten onnellinen oon siitä, että v & v on palannu takasinpäin siihen, mitä Fever oli. Tosi onnellinen.
Tyhmää etten nyt vaan saa kirjotettua mitään, tää on taas ollu auki vaikka miten kauan, mut en vaan saa sanoja ulos. Pakahtuminen. Panic! on yks all time favourite ja tulee aina olemaan, luulisin, koska tuskin mitään Pretty.Odd.in kaltasta on enää odotettavissa. Julkasen tän nyt silti vaikka tässä ei oikeestaan ees lue mitään.
Viikonloppuna oon nukkunu ihan liian vähän. Perjantaina juhlistettiin musikaaliporukalla projektin loppumista, vaikka ei se kyllä juhlimisen paikka oo, ykskin meistä mietti "miks mua itkettää koko ajan, sit muistin että nää on musikaalibileet". Haikee fiilis. Olin nukkumassa tolloin kahelta, ja lauantaina venytin syvällisten keskustelujen takia nukkumaanmenon neljään. On muuten itsemurha lähetä vappuyönä autolla keskustaan, en suosittele kenellekään. Eilen taino tänään kömmin sänkyyn vasta puol viis. Luonnollisesti meille tuli siivooja kello yheksän, että sellaset yöunet sitte :---D Mentiin eilen leffaan, tsiigattiin Vettä elefanteille, oikeen mukiinmenevä leffa, kauniita sirkusjuttuja ja kiehtova tarina, mutta t o d e l l a keskinkertaset näyttelijäsuoritukset - Reese Witherspoon ei vaan oo draamanäyttelijä, ja Robert Pattinson on melko yksilmeinen, joskin tossa ihan hyvä oli. Mut en voi kattoo mitään missä eläimille tehään pahaa, oli miten näyteltyä tahansa, nii teki aika pahaa joissain kohissa. Leffan jälkeen osa porukasta haki yhden puuttuvan osan lentokentältä, kaveri tuli suoraan Nizzasta hengaileen meijän kaa. Neljään asti sitte jauhettiin erittäinkin hyviä juttuja, äijämäinen meno, sanoisin. Ajoin kotiin ja nautin kello neljältä laulavista linnuista ja tavallaan lämpimästä ilmasta. Kevät- ja kesäyöt on ihania. Nyt meen nukkumaan, ku oon julkassu tän.
Tänään sushilounastin Amiksen kaa, ja tein musiikillisia hyviä hankintoja :----D Ostin isille levyn, jonka se on kauan sitten kadottanu, ku bongasin Jäänsärkijässä käytettynä. Kuunneltiin sitä, siis Porcupine Treen In Absentiaa, ku olin nuorempi. Blackest eyes on sellanen isi-ja-minä-biisi. Toinen käytetty oli sitte mulle, ja kyseessä Panic!in uus Vices & Virtues, joka ilmesty joku puoltoista kuukautta sitte, ja nyt jo käytettynä yheksällä ja puolella eurolla ! Onnea on Keltainen Jäänsärkijä. Ostin myös uuden venytyksen, joka meni niin helposti, että epäilen sen todellista kokoa. Se on myös ruma, ois pitäny ostaa jonku muunlainen :----D P!atdin levy on siis hyvä ja tänään julkastu Ready To Go-biisin video on huikee, kattokaa !
Fanityttöilen taas vähän lisää Brendonin takia.
Päätin myös vihdoin alkaa käyttää Spotifyn Premium-versiota, saa artistit ees minikorvauksen työstään ja mä siinä sivussa mm. offlinemode-toiminnon ja mainoksettomat kuunteluhetket. You Me At Six soikin tossa äsken autossa Spotifyn kautta, ku kirmasin joukkuekaveria auttamaan kemiassa. Ihme kyllä osasin ite edelleen noita juttuja, ja vielä englanniks. Nyt tosiaan hipsin nukkumaan, huomenna tiedossa vuosikertomukseen musikaalista kirjottamista ja treenit.
Öitä :----)
Mun jo valmiiks ei-kovin-korkeella olleet vappufiilikset lässähti ku kaverit lähtee baariin, johon en haluu mennä, ja tuolla on kylmä, ei nappaa mennä ulos. Istun siis tässä. Saatan lähtee, jos noi ei pääse sinne k-19 baariin, ja menee johonki muualle. Jaa.
1. Tykkään tästä kuvasta. Tänään on Wear your Paramore-shirt–day ja sen kunniaks laitoin Hayleyoranssit meikit ja kaivelin ton paidan yöpaitalaatikosta. Päässee uusiokäyttöön. Tykkään mun hiuksista ja silmistä tossa. Too bad etten jaksa lähtee mihinkään missä joku näkis miltä näytän.
2. Hayley appreciation 2K11
3. Äidin mielestä kaikki mun lempikengät on "rumia tai rikki" joten se sponssas mulle nää.
4. Tarkennus on just oikeessa paikassa tässä. Mulla on päällä H&M:n haalari, josta eilen jotkut miehet kommentoi "kato, potkupuku". Päällä oleva paita muuttaa kätsysti haalarin housuiks ja tää paita on kiva, mulla tulee tosta pöllöstä mieleen joku huge chestpiece. Ennen ku tiesin tosta paramorepaitapäivästä, oli tää paita siis.
5. Kronologisesti ensin jälkkäri: vadelmajuustokakku, oli ihan sikahyvää.
6. Ton lisäks oli mamman tekemä sushikakku ja grilliruokaa. Niin toimii.
7. No jos nyt vaikka lähtis ajeleen tonne keskustaan päi. En tiiä. Moikka, ja pitäkää te kiva vappu.
Oon kuunnellu vähän nössömusiikkia viime päivät, that being Justin Bieber (äiti kysy: ootsä tosissas), You Me At Six, The Ready Set ja nevershoutnever. Sellanen fiilis. Nyt soi tosin vaihteeks BMTH, oon jumittunu näihin viiteen täysin. Ja nyt vähän ärsyttää ettei mulla oikee oo mitää tekemistä, mikäs tässä tumblr koko ilta mut mielummin oisin ehkä tehnyki jotain.
Multa kysyttiin tänään, onko rankkaa olla aina porukan äijä (sellasen porukan, joka sisältää ainakin Eljan, Emilin ja Iiron). Vähän aikaa sitten mulle sanottiin "koita nyt olla nainen, kerranki". Oon siis äijä. Tämä fakta. Oon kuitenkin tosi tunteellinen äijä, esim. eilinen päivä meni aika pitkälti kotiin tulemisen jälkeen musikaalin (ja omien mietteiden mukaan myös sosiaalisen elämän, that is) loppumisen takia itkemiseen. Olipa vaikeesti muotoiltu lause hehheh. Tulin just sieltä musikaalibileistä kotiin, kuuntelen You Me At Sixiä ja koitan olla itkemättä, vaan siks etten jaksa enää tehä sitä. Come on come on, you don't know me, come on come on, you owe me nothing.
Oon huono hyväksymään sen tosiasian, jonka isi taas mulle kerto: "elämässä pysyvää on vaan muutos". Pienenäkään en halunnu että jutut muuttuu, ja mitä vanhemmaks tuun, sitä rankemmilta kaikki muutokset tuntuu. Mitä mä ihan oikeesti nyt teen ? Haluisin vaan hengaa koululla kaikki päivät noiden musikaali-ihmisten kanssa. Oon ihan tyytyväinen, että mun koulut on käyty, mut en oo ilonen siihen, et pitää erota noista. Aina, vaikka kuinka sanois että nähään, vanhat ihmiset jää. Ja koulussa on niin paljon sellasia ihmisiä, joiden kaa on kivaa aina kun niiden kaa on porukassa, mutta joille ei tuu soitettua että nähään, varsinkaan kahestaan, ja se on tyhmää. (Mua myös harmitti ylppärit taas tänään, btw tyyppisesti kerron.) / Mulle käy aina näin että unohan mitä oon kirjottamassa ja tää jää joksku puoleks tunniks auki, ja sitte en saa enää siitä ajatuksesta kiinni. Olis mulla nytkin varmasti ollu vielä jotain sanottavaa. Mutta koska en saa muotoiltua sitä, meen nukkumaan. Hyvä idea, kun kello on jo melkeen puol kaks...
Vaikka en osaa elää ton isin muutosfilosofian kanssa saumattomasti, on mulla oma ajatus, johon tukeudun, ja joka toimii: "se tuntuu paremmalta aamulla". Vaikka päivä toiski ikäviä juttuja, ni aamulla illan murheet tuntuu pienemmiltä. Tällasta tunteellista mietiskelyä nyt, hyvää yötä.
