Man kan inte alltid vinna

Eli tarina matkasta länsinaapuriin ja takaisin. Onneks en ollu ehtinyt edes Lontoosta toipua, kun oli jo aika suunnata uudelleen kohti Helsinki-Vantaata ja seuraavaa keikkakokemusta. Hienoisena järkytyksenä tuli se, että lennettiin sellasella 68-paikkasella potkurikoneella (a p u a), ja täysin pilvetön sää vielä mahdollisti koko matkan ajan maahan asti näkemisen..... en suosittele. En tavallaan pelkää lentämistä tai joo pelkään mä, mut oon aina iloisesti yllättyny ku pääsee elossa perille. Niin myös tällä kerralla. Bromman lentokenttä oli myös mielenkiintoinen tapaus kun koneelta käveltiin terminaaliin bussikuljetuksen sijasta (matkaahan oli n. 100m, mut ei se yleensäkään mitään todista)....

Matkanteko kruunautu vielä mun paniikkikohtauksella metroasemalla, mutta kun päästiin vihdoin hotellille, elämä alkoi hymyilemään - DAMN mikä hotelli ja millä paikalla ! Hotel Anno 1647, ihan Slussenin aseman vieressä, kävelymatka Gamla Staniin. Hotelli on pienellä sivukujalla, mutta sen huoneiden ikkunat on isommalle kadulle päin. Huoneissa on istumisleveet ikkunalaudat (!!!!!!) ja meil oli ainaki tosi hyvin tilaa vaikka neljän tytön kaa ois saattanu tulla hieman ahdasta...

eihän huomaa et oon ottanu tän ite ? "ei"

stalkkausikkuna

EIKÄ FREE WIFI !!! unsocial media

Eka ilta meniki käytännössä hotelliifiilistelyssä ja syömisessä (parasta siis !). Seuraavana aamuna, eli 22.4., mentiin aamupalalle joka oli.... IHANA (ja niin hyvä yllätys Lontoon hotellin "aamiaisen" jälkeen). Plus että aamiaishuoneessa pyöri luontodokumentteja. You know me. Aamiaista ennen, sen aikana ja sen jälkeen oltiin maailman hermostuneimpia, pikaisin mahdollinen laittautuminen (johon neljältä kuitenkin meni muutama tunti....), ja suunnaksi Globen ja Justin Bieber..... Päästii jonossa ihan ok paikoille vaikka tultiin vasta n. 5 h ennen ovien avaamista. Ja mikä luksusjonotus ! Jonon vieressä oli ravintola, jonka henkilökunta kuskas jonottajille vilttejä, mehua, kaakaota... ilmaseks kaikki ofc ja ravintolan vessaa sai käyttää. BIG UP ei tällasta vaa mun nuoruudessa ollu... Oli niin cool ku koko Globen oli iha JB ja kaikissa kaupoissa soi se jne. Meillä oli nolot/coolit tiimipaidat:

Ja paitojen etupuolilla kaikkien lempibiisit heh. Omakseni valitsin She don't like the lights, minkä lisäks Favorite girl on mutta en halunnut että se lukee mun paidassa....

Päästiin sitten lopulta Globeniin ja tolla jonottamisella ei olis edes parempia paikkoja voinut toivoa. Parhaimmillaan toka rivi Golden Circlen jälkeen, ja etäisyys oli tätä luokkaa...

Lieneekö yllätys, että ihan uskomaton keikka :) Itkin melkeen mutta en sitte kuitenkaan, lähinnä oli sellanen pakahtumisfiilis. Kentällä ollessa oli vähän se huono puoli että ei oikeesti kuullu mitä jb laulaa, pelkästään epävireistä tuhatäänistä baby-ulinaa. Show oli huikee ja kaikkee, en mä osaa kuvailla. Vau. Keikan jälkeen koko areena oli täynnä itkeviä tyttöjä, mikä oli pelottavaa. Mentiin halaamaan niistä muutamaa. Kotimatkalla käytiin lähimäkissämme ja koettiin _paras mäkkikokemus ikinä_. Justinin jälkeen hotellihuoneessa, kaikki käpertyneinä yhelle isolle sängylle mussuttamaan ja vähän ehkä itku meinas tulla....

Seuraavana aamuna oltiin niin blown away ettei mistään meinannu tulla mitään. Selvittiin kuitenkin shoppailukierrokselle, joskin omani oli hieman köyhä koska kaikki rahat kului edellisviikolla Lontoossa... Belieber-bingo osoittautui oivaksi peliksi, klikkeriin vaan merkintä aina kun näki justin-merchiä jossain :D Illalla mentiin syömään samanlaisissa Justin-paidoissa, miettittiin eka että vähän ehkä noloa sitten muistettiin ettei meitä kiinnosta.

Tosta takista on niin paljon iloa aina tällaisten innovaatioiden sattuessa

En tiedä miksi kävi näin mutta menköön. #fourlesslonelygirls

Kotimatkalle lähdettiin silmät ristissä kuuden aikaan. Lentokentällä bongattiin Björn Wahlroos ja lisää (suomalaisia) beliebereitä. Verena juoksi vielä kouluun suoraan kentältä, me muut oltiin niin maamme myyneitä että ite vietin päivän sängyn pohjalla ja Jennan äiti "katto jo kämppiä sille Jennalle, et muuttais jo pois kun se oli niin vihanen kokoajan." Suht paha keikanjälkeismasennus ja kuten tiedämme, sillä se lähtee millä se on tullutkin....

Eli perjantaina hommattiin ittemme ____rankan____ säätämisen jälkeen myös Helsingin keikalle (miinus Verena) ! Ja se kannatti, paljon energisempi Justin, parempi show ja Jennan lempparibiisi Fall. Mahtava kokemus ja kivoja uusia tyyppejä. Tuli koettua myös keikka ei-kenttäpaikoilta, peräti aitiosta asti. [usher voice] jb you are yeah man

Tästäkin on jo kuukaus, en oikeesti ymmärrä mihin aika menee :( Oon nyt työharjottelussa ja töissä, en suosittele seitsemän työpäivän viikkoja kenellekään. Tänään on kuitenkin ollu ihana päivä, oon ollu hereillä aamuviidestä asti ja töissä, mutta myös hengaillut perheen kanssa ja siivonnut koko kämpän sekä SAATIIN LIPUT ONE DIRECTIONIN ENS VUODEN STADIONKIERTUEEN KAHDELLE KEIKALLE :) Koko päivän on ollu niin blessed fiilis, ei vitsi kiitos vielä R niiden lippujen hommaamisesta ! Sinne sitten seikkailemaan taas ens vuonna, con Maiu e Jenna. Ens viikolla on velipojan ylioppilasjuhlat, muuten oon vaan megakiireinen ja yritän sovittaa uutta dieettiä elämääni. So far so good. Nyt en tiiä ees mitä sanoa, tänään on vaan ollut niin kiva päivä. AIniin täytin vuosia tossa viime viikolla, en tiiä onko 21 vanha vai ei. Ehkä vähän, mutta oon tyytyväinen etten oo enää teini. Lähiaikoina voisin postata tähän blogiin ehkä useammin. En vaan jotenkin koe jaksavani plus että tätä lukee 4 ihmistä ni sekään ei inspaa joten ilmeisesti alkaa olla vähän tästä maku mennyt. Harmi... let's see.