Before you go let me remind you what you're waiting for

Breathe Carolinan Wooly on, en tiedä julkastiinko vai vuotanu, mutta joka tapauksessa kuultavissa nyt ainakin tästä. No need to say että oon melkoisen innoissani, oon halunnu kuulla tän siitä asti ku kuulin pätkän siitä siinä videossa, jolla Fearless Records informoi Hell Is What You Make Itin ilmestymisestä. Sujuvan suomenkielinen lause, mutta unohdin sen sanan mitä hain englanniks enkä luonnollisesti osannu kääntää sanaa, joka ei ollu mielessä hehe. Torstaita odotellessa ! Sillon olis due sille preorderille, saa ny nähä tuleeko, ku sen SWS:n preorderin kaa oli _vähän_ ongelmia....

Eilen saatettiin päätökseen "virallinen perhepotretti-kesä 2011" henskun ja pinjan kaa, kun henskukin sai ... ristin kaulaansa ? :-----D Kattokaa miten upeelta se näytti, ja pinja tietty myös ! Mun mekko on hc-ihana, ja Zarasta yllättäen, mutta myös liian iso >:-----( oon laihtunu vissiin, koska ostaessa se pysy päällä, nyt melkeen ei. Huoh. Toissapäivänä koulukaverit hengaili täällä, ja oli ihan super. Ajelin ympäri Helsinkiä viemässä kavereita kotiin, kyydissä oli myös polkupyörä yhessä vaiheessa. Näin ketun juoksevan tien yli, ja melkein kuolin järkytyksestä, kun kissa meinas juosta auton alle.
Velipoika kotiutuu tänään, porukat vähän myöhemmin. Mun to-do-listalla tänään oli tyhjentää tiskikone, ripustaa pyykit, tehä ruokaa, kirjottaa blogiin ja venytellä. Ruoka ja venyttelyt puuttuu vielä, mutta ekstrana kastelin kukat ja järkkäsin vaatekaapin heitellen pari vaatetta kirpparikasaan myös.




Nämä ja muutakin kyllä ostin Jyväskylästä. On muuten haastavia kuvattavia molemmat, rillit heijastelee ja on liian mustat ja venytys on melko pieni kuvattava. Eikä tossa kuvassa edes näy sen pointti eli ton pään timanttihionta :---D Kerrankos sitä. Ei mulla nyt muuta paitsi että puran vähän tota levy-aabeeceetä, on kertyny melkee 10 levyä since I last wrote about them. Tässä siis analyysia (ja nuoruusmuistoja) muutamasta !

Good Charlotte - Chronicles of Life and Death (2004, Daylight) 

Tätä levyä vois melkeen syyttää mun internetelämän alkamisesta. Koska IRC-Galleria oli aikanaan eka, mihin (Habbohotellin jälkeen) rekkasin, ja siellä mun eka nicki oli .... wait for it.... ^justwannalive^ :-------DDD Tosi ~cool~ tyyppi olin. Kuuluin mm. yhteisöön "Oon kuullu GC:ltä muutakin ku IJWL:n!" eli ~fani~ henkeen ja vereen. Tämä siis vuonna 2005. Oli muuten tosi cool kun oppi sanat johonki muuhunki biisiin ku I just wanna live :------D hehe. Tää on ihan hyvä levy, paljon angstisempi ja nuori mies etsii itseään menininkisempi ku muistin ! En oo kuunnellu aikoihin, ja nuorempana luonnollisesti ainoo millä oli väliä oli se että GC on paras no matter mitä niiden biiseissä sanotaan !1!! Nyt kuitenki I set my focus on lyrics too ja joo, synkempi meno ku oisin aatellu. Eipä mulla hirveesti muuta sanottavaa tästä oo. Siitä on jo reilusti yli viikko kuitenki ku kuuntelin, ensireaktiot unohtuu. Hö.

Nightwish - Century Child (2002, Spinefarm)

Tältä levyltä löytyy biisi nimeltä End of All Hope, joka piti last.fm:ssä ykkössijaa kuunnelluimpien biisien listalla tosi kauan kunnes BC:n Gossip ja The Birds and the Bees meni ohi :----D Tää on yks mun lemppari-Nightwish-levy. Tääki oli paljon raskaampi/synkempi ku muistin, tosi hilpeitä lyriikoita koko matkan. En oo nw:tä enää aikoihin kuunnellu paljon/fanittanu, mutta se oli eka bändi, johon hc-rakastuin vuonna 2005, kohtalokkaan ensi-Provinssirockini jälkeen. Huoh oon huono ihminen koska en jaksakaan analyysoida :-----D Ei tässä kyllä muuta ollukaan ku että hyvä levy oikesti, booklet on yks hirveimpiä mitä oon nähny ever, lyriikat on hc-synkkiä ja kokonaisuus toimii. Ehkä hienoin biisi on The Beauty of the Beast, mammuttibiisi, johon en ikinä kyllästy.

Enter Shikari - Common Dreads (2009, Ambush Reality)

Tää on edelleen musta tosi hankala analysoitava. Koska pitkällisen kuuntelun jälkeen rakastuin Enter Shikarin debyyttiin, odotin tätä tosi innolla ja kirmasinki Jäänsärkijään heti tän ilmestymispäivänä. Pettymysten polku alko ekasta biisistä ja on tavallaan jatkunu tähän päivään asti. Adelphian lisäks tää on levy, joka on useiten uhannu joutua myyn-pois-kasaan, koska tää ei oo napannu. Ensinnäkään musta Rou ei kuulosta samalta ku Take to the Skies, ja biisit/kokonaisuus ei vaan oo yhtä hyvä. Mutta tällä kuuntelukerralla (en enää tosin muista mitä ajattelin kunnolla koska tästäkin on jo aikaa) tää toimi vähän paremmin. Ehkä tässä on vähän samaa ku take to the skiesissäkin, jota kuuntelin varmaan 39449 kertaa ennenku tykkäsin. Joka tapauksessa, Common Dreads ihan ookoo, muttei _mitään_ verrattuna debyyttiin. Huomaan että osaan aika monien biisien sanojaki jo, eli oon selvästi kuunnellu tätä aika paljon, varmaan yritän tykätä tästä :----D taino en. Sen jälkee ku kirjotin tosta Adelphiasta, oon päättäny myydä sen, ja tän tekstipätkän myötä poistanen myös Common Dreadsin levyhyllystäni. So long, veikkaan että mun ja Enter Shikarin suhde pysyttelee turvallisesti take to the skiesissä. 

Nightwish - Dark Passion Play (2007, Spinefarm)

Siinä vaiheessa kun tää ilmesty, olin jo päässy yli sen faktan musertavuudesta, että Tarja ei enää oo NW:n laulaja. Musta tää on todella hyvä kokonaisuus, ja erityisesti Seven days to the wolves on huikee, samoin The Poet and the Pendulum, jonka henkilökohtasuudesta tykkään sikana. Tiiän että todella moni nw-fani forever hates tätä levyä ja silleen, enkä mäkään oikeestaan vieläkään osaa sanoa tykkäänkö siitä faktasta, että Anette on bändissä. DPP:n biisit ei ois toiminu Tarjan äänen/laulutyylin kaa, ja Tuomas kyllä ties sen levyä kirjottaessaan, siks tää on aika erilainen ku aikasemmat viis leyvä. Ootan ihan innolla uutta levyä, jonka ilmestymisajankohdasta en oo tosin selvillä. Mutta siihen mennessä NW on ainaki hioutunu siks bändiks, joka ne nyt on, ja luultavasti levy siis toimii tätäkin paremmin. Anetella on kaunis ääni, ei tosin puolikskaan niin dramaattinen ku Tarjalla, ja tavallaan mua häiritsee se, ettei se oo suomalainen. En todellakaan meinaa tätä mitenkään rasisitisesti, enkä itse asiassa edes muistanu, ettei se oo, mutta jotenki NW on niin perisuomalainen juttu ja Tuomaksen oma lapsi että on outoa että siinä on ei-suomalainen ingredient :----D Tosin nykyään NW on niin iso bändi maailmalla että niiden promot ja keikkamyynnit on niin international, että ei sillä oo ees mitään väliä. Ja Nightwish on Nightwish niin kauan ku Tuomas on siinä mukana.

Nyt meen tekeen ruokaa ja kohtapuoliin töihin. Kuolen pyörämatkaan, vaikka sinne ajaaki vaan 12 minsaa. Hyi tää helle. Onneks tuulee !