Ostin toissapäivänä Panic!in Live in Chicago- ja Paramoren The Final Riot!-livecd/dvdt ! Heivasin samalla Jäänsärkijään kaks levyä, ni sain noista pikkusen hyvitystä. Molemmat livejutut on äänitetty Chicagossa vuonna 2008, mielenkiintoinen FBR-fakta. Toinen FBR-tyypillinen juttu on selvästi bändien kokoonpanojen radikaalit muutokset, ja ollaankin tuolla netissä (tuolla, niin mikä tää sitten on) mietitty, että onko Fueled By Ramenin jossain levytyssopimuksissa maininta bändien pakkohajoomisesta. Ensin puolittu Panic!, sitte Fall Out Boy ilmotti jäävänsä määrittelemättömän pituselle hiatukselle, jonka aikana kaikki bändin jätkät on kuitenki tehny musiikkia tahoillaan. Tästä vuos, ja Farron veljekset lähti Paramoresta. Tän vuoden puolella The Academy Is... ilmotti kahen jäsenen jättävän bändin, ja VersaEmergenkin kokoonpano muuttu pari kuukautta sitten. Muista muutoksista en tiedä, mutta FBR:llä on aika vakuuttava lista bändeistä, jotka on no longer active: reilut 30 nimeä, kun aktiivisia bändejä on tällä hetkellä 13.
Tänäänki ostin pari juttua; ihanan mekon, joka luultavasti pääsee päälle Henskun rippijuhliin, ja kasan askartelujuttuja, alotin mun kangaskassien taiteilu-urakan äsken. Mul on paljon inspiraatiota, mut en oo maailman paras esim. piirtämään, mutta korvaan sen jollain muulla visuaalisella sitten :------D Kuulostaapa Hayleyn ääni muuten muokatulta tällä Final Riot!illa..... Samoin ku tolla uudella sinkulla. En tajuu, miks valmiiks hyvää juttua pitää muokata, oli se sitten lauluääni tai valokuva. Esim. Paramore-kuvia muokataan ihan sikana. Sillon, ku joku niiden virallinen kuva julkastaan, se on jo valmiiks muokattu, luonnollisesti. Sitte tosi luovat ja omaperäset fanit ja bloggaajat täysin ilman mitään oikeuksia ottaa ne kuvat, muokkaa ne (kärjistettynä) tunnistamattomiks ja postaa blogeihinsa omilla tägeillään ja vesileimoillaan.
Yleensä Hayleyn ääntä ei vissiin ihan superisti autotuneilla, mutta tolla uudella sinkulla on kyllä varsinki C-osassa liikaa muokkausta, en nyt tiiä mitä siinä on käytetty, mutta jotain on. Musta asioiden muokkaamisessa ei oo mitään kovin pahaa sillon, ku muokkausta ei huomaa, ja se vaan korostaa hyviä juttuja. Ekana noista muokkausblogeista tulee mieleen tää, mut ei noi oo mitään megapahoja, välillä vaan hyppää silmille joku ihan jäätävä hc-kontrastiblurrauspaska. Esim. Hayleyn suht täydellistä ihoa oon nähny "parannellun" siihen malliin, että naaman piirteet katoo... Myös Cosmossa julkastu Hayley-kuvasarja oli lähes kauheeta katottavaa, ei sellasta määrää photoshoppausta tartte kenenkään naama/iho/kroppa, varsinkaan Hayleyn.
Levy-abc-jutut tästä jos kiinnostaa :----)
Nightwish - Angels Fall First (1997, Spinefarm)
Neljäntenä levynä aakkosjärkässä oli Nightwishin debyytti Angels Fall First vuodelta 1997. Huomaa suunnan, mihin bändi halus kehittyä, mutta melkosen alkeellista menoahan tää oli.... Onneks jo kakkoslevyllä Tuomas Holopaisen osuudet laulajana korvas muut tyypit, koska kuten Holopainen on itekin sanonu, se ei todellakaan oo mikään laulaja.... En muistanu että se laulo noinkin paljon tolla levyllä, ihan hyvä ehkä. Toisaalta, vaikka Tuomas The Beauty and the Beastilla laulaakin, se on musta tosi hyvä biisi :----D No joo. Tätä ei tuu nykyään lähes koskaan kuunneltua ees, enkä tän kuunneltuani niin ihmettelekään. Nightwishin tekemiset sinänsä kiinnostaa, oon ihan mielenkiinnolla vastaanottamassa ilmeisesti syksy/talvella ilmestyvää seittemättä (!!!) albumia.
30 Seconds to Mars - A Beautiful Lie (2005, Virgin)
Tää on hyvä levy. Ehdottomasti. Joko tää tai debyytti on mun lemppari-Marslevy, en osaa päättää. Tykkään ekasta (ja uusimmasta) koska niissä on selkee teema. Tää taas sisältää ei-niin-teemabiisejä, mutta hyviä paljon, ja kokonaisuus toimii. Se, että tää nosti Marsit suuren yleisön tietosuuteen ei mut tuntien oo musta hyvä juttu, mutta bändille tietty on ;----) Tää levy myös muistuttaa mua paljon yhestä ihmisestä, jonka joskus tunsin paremmin ku varmaan kukaan, ainakin hetkellisesti. Oisin jättäny pois Björk-coverin Hunterista ja ehkä myös The Battle of Onen, mutta muuten tää on onnistunu paketti. Lempibiisejä on ehkä Attack (erityisesti akustinen versio, ja se erityisesti muistuttaa mua tästä ihmisestä) ja Savior. Jaredin ääni on uskomaton.
Lostprophets - The Betrayed (2010, Visible Noise)
Yks kaveri kerran sano tästä, että ekat viistoista sekkaa vakuutti, ja siitä eteenpäin levy ois ollu alamäkeä. En oo samaa mieltä, joskin avaustrack, If It Wasn't for Hate, onki mun lempparibiisejä tältä, ja peräti LPS:ltä yleisestikin. Tää on vihanen levy, ja mä tunnetusti tykkään siitä. LPS on tietosesti tehny tästä synkemmän ja lyriikoista ei-positiivisempia, ja Stuart Richardson on sanonu, että tää ammentaa "behind-the-scenes bullshitistä" teemoja. En tiiä tarkemmin taustoja, mutta levyn nimi, ja se, miten bändin jäsenet esitellään bookletissa, kertoo että jotain on varmaan levyntekoprosessin aikana käyny. Kaikki jäsenet on kuvattu omille sivuilleen, eikä poikien nimiä lue kuvissa, vaan suht negatiivisia substantiiveja, esim. joku on The Obsolete, toinen on The Betrayed tai The Mislead.
Tää on parempi levy ku muistin. Ostettuani tän viime kesänä kuuntelin tätä nonstoppina paljon, sitte unohdin talveks. Tässä on selkeesti heikompia trackeja, esim. Dirtly little heart (jossa tosin on yks mun lempi lyric line) ja Next Stop Atro City. Loistavien biisien sarjassa on avausraidan kaa levyn lopettava The Light that shines twice as bright ja The darkest blue, ja tykkään myös sinkuista It's not the end of the world, but I can see it from here ja Where we belong.
Kaiken kaikkiaan suositeltava levy, en tiiä mitä LPS-fanit ajattelee tästä in general, mutta mä tykkään !
hei ihana postaus :)
VastaaPoistaoon samaa mieltä, tuo älytön photoshoppaus on niin typerää etten typerämpää keksi. miks ihminen ei saa näyttää ihmiseltä ? miks ihminen pitää muokata vahanukeksi?
VastaaPoistaD, kiitti !
VastaaPoistaO, niinpä.... Ei siinä mitään jos vaikka H:n hiuksia kirkastaa tai jotain valoja ja sellasia, mut esim noi Cosmon kuvat on vaan aika karuja..