Let's go.
Aamiaiseksi söin eilisen uunimunakkaan lopun, juustopaahtoleivän, teetä ja omenapäärynäpassionhedelmämehua. Rakastan isoja aamupaloja, en vois ikinä jättää väliin. Ja inhoon kahvia, mut musta on kyllä ihanaa, kun porukat juo aamulla, koska rakastan sen tuoksua. En voi sietää sen makua.
Pukeuduin sortseihin, legginseihin, raitapaitaan, vaaleenkeltaseen neuleeseen ja converseihin. Vaihoin vaatteet pariin otteeseen tänään, koska ohjelmassa oli töitä, harkat ja lenkki.
Päätin alkaa tosissani lukemaan pääsykokeisiin.
Työpaikalla vaihoin vaatteet, otin korvikset pois ja etin turhautuneena toista työkenkää monta minuuttia. Töistä lähtiessäni laitoin ne kiinni toisiinsa toisen kengän tarralla. Päivä oli kiva, ja vaan nelituntinen. Hommat suju.
En voisi luopua musiikista, macbookistani, urheilusta jossain muodossa, enkä mulle läheisistä ihmisistä. Toivottavasti en enää joudukaan.
Nolottaa myöntää, että se pääsykokeisiinluku ei oikee ottanu tuulta siipiensä alle. Mulla on myös rästissä liian monta kavereiden synttärikorttia, jotka pitäis tehdä... Sori Jessi, jonka synttärit oli jo maaliskuussa...
Ilahduin kehuista töissä ja auringonpaisteesta.
Naapurini on ollu aina samat tyypit, joiden kaa lapsena tuli oltua tekemisissä enemmän. Nykyään juttelen niiden kaa, kun törmään koiranulkoilutusreissuilla. Hyviä tyyppejä kaikki.
Läheisteni mielestä ?? oon äänekäs, empaattinen, hauska, reilu ja vahvamielipiteinen, ja sitä kautta myös usein ärsyttävä. Luulisin.
Unohdin töissä pestä mun mukin ennen ku pääsin. Piti kipittää pesemään se ennen kotiinlähtöä.
Suunnittelin mitä pakkaan viikonloppureissulle mökille mukaan. Erityisesti lyhyille reissuille pakkaaminen on niin ärsyttävää. Pakkaan aina tylsiä ja perusjuttuja, ja se ärsyttää aina perillä. Ei nyt mökillä, mut esim. Jyväskylässä tekis joskus mieli pukee muutakin ku farkut ja teepaita.
Tässä iässä on vielä vapaa ja nuori, tavallaan vastuuton, mutta silti pitäs päättää mitä tulevaisuudellaan tekee, ja pitäs alkaa tienata itte ym. Tuntuu, et on liian nuori tekemään isoja päätöksiä, mutta myös liian vanha moniin juttuihin. Tää on hyvä ikä. Kallein juttu jonka omistan, on ajokortti, ja se on myös ihan paras. Onneks oon ajoikänen, ajaminen on niin kivaa.
Ärsyynnyin, kun töistä lähtiessäni huomasin että aurinkolaseista oli sanka irti. Pitäs vaan ostaa oikeet Ray Banit, ehkä ne kestäis. Ärsytti myös Hanko Sushin huoneenlämpöinen vesi, oisin halunnu kylmää, mut en jaksanu valittaa, koska ruoka oli niin hyvää.
En kaivannut yhtään rankempaa päivää. Enkä oikeen mitään muutakaan.
Kaduin hetkellisesti sitä, etten ostanu ranskiksia, kun treenien jälkeen käytiin mäkin autokaistalta ostamassa pirtelöt. Ei ärsyttäny enää, ku päätin mennä parhaassa seurassa (heh heh) eli yksin sushille.
Kotikaupungissani on pyllystä vähän kaikki. Poikittaisliikenne on surkeeta, julkiset rakennukset aika rumia ja teinit ärsyttäviä. Tykkään vaan tästä paikasta, missä me asutaan, ja kirjastojen hyvästä valikoimasta. Taino, onhan tää hyvä paikka asua, mut eniten ärsyttää just paikkakuntalaiset nuoret. Parhaita ratkasuja mitä oon tehny, on se, että lähin eri paikkaan lukioon ja luistelemaan.
Parasta oli äidin ostama tuore mango, töistä auringonpaisteessa pyöräily hyvän musiikin soidessa, ihana sushiannos ja joukkuekaverit.
Arvosanani tälle päivälle on ysin luokkaa. Jalkojen kipuilusta, sheivaushaavasta ja en-lukenut-kunnolla-pääsykokeisiin miinusta. En tätä päivää eläessäni kelannu et ois mitenkää erityinen, mut nyt ku tein tätä, huomasinki, että oliki tosi hyvä päivä, ja että peruspäivät on parhaita.
Nyt seuraa pieni promo herrasta nimeltä Lucas Brenton, joka on austalialainen nouseva elektromusiikkiartisti :---D kuunnelkaa herran uus biisi Riders of the Night tästä:
Ja LB:n edellinen, ehkä sittenkin vähemmän toimiva biisi Party Trick:
Löysin Brentonin.... en ees muista mistä, mut tumblr kuitenkin, ja aluks seurasin vaan sen blogia kunnes huomasin että musiikkiakin löytyy. Toimivaa bilemusiikkia ainakin, vaikkei nyt mitään musiikillisesti lahjakasta tavaraa :-----D Mut koska L on nuori ja pelkällä nettisuosiolla kuuluistunut (jep mitä sanoja), pitää tukee. Ja koska noi biisit on tarttuvia ja ihan cool. Musta jamppa on myös perin katseenkestävä:
"They might walk, but I strut."
meikä *ylpee koska L vastas eilen mun feisbuukviestiin*
Huomenna musikaalitreenien jälkeen landelle sukulaisten kaa pääsiäisen viettoon, jee :----)
